Kuusamo, Oulu ja Helsinki 23.3.2017

Lehtikatsaus. Koillissanomien, Kalevan ja Helsingin Sanomien luoma paikalliskuva 23.3.2017.

Tapahtuu Kuusamon kirkossa, kehäkolmosen alueella sijaitsevassa yksiössä ja Oulussa kaupungintalon ja Nokian konttorin edessä.

 Kuusamon kirkossa Kirkon työntekijä katsoo kirkon etuosaan pystytettyä kastepuuta. Puu on veistetty kolmikulmaiseksi ja jalustaan on poltettu kristillisiä symboleja. Kirkkoon tulee Kuusamolainen.

Kuusamolainen:

(Pahalla tuulella, huoli painaa mieltä.) Oliko pakko kaataa kirkkotarhasta viime keväänä ne vanhat lehtikuuset? Vieläkin kaihertaa!

Kirkon työntekijä:

Katso, puu sai uuden elämän. Se on kastepuu, siihen ripustetaan lehdiksi kaikkien kastettujen kuusamolaislasten nimet. Viime vuonna kastettiin 146, ja puussa on tilaa 158:lle. Nyt näkyy, että syntyy kuusamolaisia!

Kuusamolainen:

(Katsoo tarkasti kastepuuta.) Kenenkäs lapsi siellä jo roikkuu?… Jaaaa?

Kuusamolainen juoksee kiireesti ulos. Kirkon työntekijä huutaa perään:

Kirkon työntekijä:

Se on vasta mallikappale! Ensi sunnuntaina se otetaan oikeasti käyttöön! (iloisena itsekseen) Tämä herättää seurakuntalaisissa varmasti positiivista keskustelua ja pöhinää.

 

Kehäkolmoslainen ja Opettajakunnan edustaja istuvat näyttämön reunalla aution oloisessa 15,5 neliön yksiössä hengityssuojaimet kasvoilla. He kuuntelevat poliisin tiedotusta radiosta.

Poliisi:

Poliisi varoittaa sosiaalisessa mediassa leviävästä Blue Whale -pelistä, joka aiheuttaa nuorissa ahdistusta ja itsemurhavaaran. Pelaaja suorittaa tehtävinä erilaisia haasteita viidenkymmenen päivän ajan, ja viimeinen tehtävä on yrittää itsemurhaa.

Opettajakunnan edustaja:

(Iskee nyrkin pöytään.) Väkivalta- ja kiusaamistilanteita ei saada nykyään tarpeeksi nopeasti hallintaan. Rehtoreille pitää saada itsenäinen oikeus erottaa lapsi koulusta silloin kun tilanne vaatii nopeita toimenpiteitä. Rangaistusten suorittaminen pitäisi säätää osaksi oppivelvollisuutta. Peruskoulussa viitosia ja kuutosia saavat pitäisi ottaa jo kahdeksannella luokalla opon, erityisopettajan ja kuraattorin yhteissyleilyyn ja ohjata varhemmin kokeilujaksoille ammatilliselle puolelle.

Jatka lukemista ”Kuusamo, Oulu ja Helsinki 23.3.2017”

Hietasaaren kymmenvuotinen kaavoitus

Henkilöt:   

     Pellepyy Oy, huvipuistoyrittäjä

Oulun kaupungin Tekninen lautakunta

Oulun Kaupunki

Oululainen 1

Oululainen 2

Kaleva-lehti

Tapahtuu vuosina 2009—2010 Hietasaaressa, Mustasalmen alueella Holstinsalmentien varrella. Tekninen lautakunta, Pellepyy Oy ja Nallikari seisovat tontilla.

Pellepyy:

(Tekniselle lautakunnalle) Minulla olisi toiminnallisia tavoitteita. Ympäristöäkin koskevia tavoitteita on. Huvipuistoa ajattelin. Viihteellistä, mukaansatempaavaa, opetuksellista ja esteettistä huvipuistoa.

Tekninen lautakunta ottaa Oulun kartan ja näyttää sormellaan Nallikaria.

Tekninen lautakunta:

No mikäpä ettei. Nallikarin alueella olisi juuri alkamassa kaavoitusprosessi.

Tekninen lautakunta menee Oulun kaupungin luo.

Tekninen lautakunta:

Pellepyyllä on tarvetta että mahdollisuuksia matkailun, virkistyspalvelujen ja ulkoilun kehittämiseen ja monipuolistamiseen Nallikarissa. Huvipuisto kohentaisi sekä ympäristöä että kaupunkikuvaa. Eiköhän otettaisi Pellepyy mukaan asemakaavan suunnitteluun?

Kaupunki:

No mikäpä ettei.

Tekninen lautakunta:

Se vain, että suunnittelualue kokonaisuudessaan sisältyy rakennusperinnön, kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaaseen Oulujoen suistoalueeseen. Pohjoispuolinen metsäalue on lähes luonnonmukaista virkistysaluetta. Osa huvila-alueen vanhoista rakennuksista on suojeltu asemakaavalla. Eteläpuolinen peltoalue on palstaviljelykäytössä.

Jatka lukemista ”Hietasaaren kymmenvuotinen kaavoitus”

Kulttuuripoliittisen strategian toimintaympäristön muutos vuoteen 2025

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) virkamies kulkee kohti vuotta 2025. Virkamiehen takinliepeestä pitävät kiinni Lapsi-ja-nuori ja Sosiaali- ja terveyshuolto. Virkamiehen kädessä on luonnoslehtiö ja kynä. Kirjoittaa kävellessään ympärilleen vilkuilematta.

Julkishallinto seuraa Virkamiestä välimatkan päässä kuin varjo, mitä hän tekeekin.

 Virkamies:

Tämä on luonnos kulttuuripolitiikan strategiasta, joka ulottuu vuoteen 2025… Hmmm… Kulttuuripolitiikan toimintaympäristön muutos vuoteen 2025… Yhteiskunnalliseen kehitykseen Suomessa ja EU:ssa liittyy epävarmuustekijöitä…  Kansainvälistyminen ja globalisoituminen jatkuvat… Taloustilanne säilyy ainakin lähivuodet hyvin vaikeana…… Ilmastonmuutoksen torjunta… Kestävä kehitys…Väestö keskittyy suurimpiin kasvukeskuksiin…

Virkamies kohottaa katseensa ja puhuu muille roolihenkilöille.

 Virkamies:

Onko näkemys kulttuuripolitiikan toimintaympäristömuutoksista perusteltu – jos ei, miltä osin se on virheellinen tai puutteellinen?

Virkamies kompastuu tiellä istuvaan Digitaalisuuteen.

 Virkamies:

Digitaalisuus! Digitaalinen kehitys tuottaa innovaatioita, joista osa on jo nähtävissä, osa tulee eteen yllättäen.

Digitaalisuus valpastuu, nousee ja juoksentelee ympäriinsä ja pistää näyttämön maisemaa uusiksi.

 Digitaalisuus:

Muutosta! Tuotantorakenteet muuttuvat! Elinkeinorakenteet ja työrakenteet muuttuvat! Kysyntä, kuluttaminen ja elämäntavat muuttuvat! Esteet pois EU:n digitaalisilta sisämarkkinoilta!

Virkamies:

(Digitaalisuudelle) Alueellisten kulttuuripalvelujen turvaamisessa digitalisaation avulla voidaan monipuolistaa tarjontaa ja turvata alueelliset kulttuuripalvelut.

Jatka lukemista ”Kulttuuripoliittisen strategian toimintaympäristön muutos vuoteen 2025”

Puolueet kosivat kuntia kuntavaaleissa 2017

Kunta seisoo keskellä näyttämöä rajojen sisällä. Ympärillä laajassa ringissä Keskusta, SDP, Kokoomus, Perussuomalaiset, KD, Vihreät ja Vasemmisto, jotka kaikki yrittävät voittaa Kunnan suosion.

KESKUSTA:

(Polvistuu paikallaan.) Meillä olisi mahdollisuus rakentaa hyvää ja turvallista tulevaisuutta itsellemme ja läheisillemme, pitää toisistamme huolta ja vaikuttaa kotikuntamme asioihin.  Yhdessä olemme vahvempia suurtenkin muutosten keskellä, kun vahvistamme yhteisöllisyyttä ja toisista välittämistä. Ei ne enkä minä, vaan ME.

KOKOOMUS:

(Kävelee Kunnan luo, heittää kätensä tämän harteille.) Kunnat, kumppanit ja verkostot kiinnostavat Kokoomusta entistä enemmän. Yksikään kunta ei menesty yksin. Kunta tulee olemaan jatkossa alusta erilaisille toimijoille ja kumppanuuksille.

KD:

(Tulee kahvipannu ja kuppi kourassa Kunnan luo, kaataa tälle kahvia.) Kun puhumme uudistuksista, tarkoitamme asioiden tekemistä tehokkaammin, jolloin säästöä syntyy samalla, kun arjen sujuvuus ja ihmisten hyvinvointi paranee. Esimerkiksi perheiden hyvinvointi lisääntyy kotipalvelua tarjoamalla. Meidän kunnanvaltuutettumme ovat helposti lähestyttäviä kuntalaisten edusmiehiä, jotka kuuntelevat kuntalaisten huolia herkällä korvalla ja samalla kantavat vastuuta kokonaisuudesta.

KOKOOMUS:

(Haastaa KD:tä.) Ihmisten kuunteleminen on meille tapa toimia. Lähdemme näihin kuntavaaleihin korvat enemmän auki kuin koskaan aiemmin. (Kunnalle) Olemme keränneet koko syksyn ajan eri puolilla Suomea ihmisten näkemyksiä ja ajatuksia kuntanäkemystemme pohjaksi. Aineistoa on kertynyt paljon, ja kyselyiden kautta olemme tavoittaneet kasvokkain tai sähköisesti viisinumeroisen määrän suomalaisia.

PERUSSUOMALAINEN:

(Lähestyy Kuntaa, houkuttelee tätä luokseen heiluttamalla porkkanoita.) Porkkanoita, porkkanoita! Kaikkein järkevin tapa vaikuttaa väestörakenteeseen ja huoltosuhteeseen on kannustaa suomalaisia ihmisiä synnyttämään lisää lapsia. Lapset pitävät tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskunnan rattaat pyörimässä. Pienet ihmiset ovat tulevaisuuden työntekijöitä, päättäjiä, kuluttajia. Porkkanoita, porkkanoita! Ei tyttöjen ja poikien vessojen ideologiselle yhdistämiselle! Tyttöjen ja poikien WC:t on säilytettävä kouluissa – se on ihmisoikeus. Tytöt saavat olla tyttöjä ja pojat poikia. Suhtaudumme kriittisesti moniin ideologisiin kasvatuksen ja feminismin ajatuksiin. Vaikka tarkoitus saattaakin alun perin olla hyvä, hukkuu lapsi helposti pesuveteen.

Jatka lukemista ”Puolueet kosivat kuntia kuntavaaleissa 2017”